Mihin naisen seksikkyys katoaa?

Mihin seksikkyys katoaa naisessa

Media näyttää olevan täynnä seksiä. Koetaan, että kaikkien pitäisi näyttää hyvältä, olla sinut itsensä kanssa ja itsevarmoja naisina. Entä, kun ei yllä näihin kriteereihin, tai ehkö ylsi ennen muttei tunnu enää että yltää. Vai onko kaikki sittenkin oman pään sisällä käytävää kamppailua. 

Sanotaan, että itsevarmuus on seksikkyyden sala. No entäs sitten, kun se itsevarmuus rapisee ja tilalle jää vain nainen ja sen vartalo. Onko se sama nainen yhtä seksikäs, kuin aiemminkin ollessaan itsevarman ylväs näky? 

Lapsen saannin myötä huomasin itsessäni pieniä muutoksia. Pienet muutokset olivat tarpeeksi suuria tuhoamaan itsevarmuuteni ja hävittämään seksikkyyteni joksikin aikaa. Oli outoa huomata, miten pelin edessä seisoikin nainen, väsynyt nainen, meikittä, verkkareihin pukeutuneena, rinnat roikkuen ja veltostuneen ryhdin, kantaen käytettyä kehoa. Ajatus seksikkyydestä, intohimosta, meikkaamisesta tai selfien nappaamisesta miltei nauratti, enemmänkin ahdisti. Samassa hetkessä mielen valtasi ääretön vapauden tunne. Tuntui, ettei sitä ollutkaan enää ns."velvollinen" pysytelläkseen "hottina". Sai vain olla äiti, väsynyt, räjähtänyt, lösähtänyt äiti. Tuntuikin yllättävän mukavalta homehtua kotona vauvan kanssa. Sai vain olla, napostella ja hömpöttää juttujansa. Kukaan ei nähnyt miltä näytit, kukaan yllättävä vieras ei käynyt kylässä, etkä päivitellyt enää kuvia arjestasi. Oli vapauttavaa olla kotiäiti. 

Oma prioriteetti "näyttää hyvältä, tai edes jotenkin laittautua uuteen päivään" oli kääntynyt, palvelemaan vauvaa ja hänen tarpeitaan. Tässä prosessissa kadotin itseni, vai löysinkö aidon itseni sittenkin. Olin ahdistunut aluksi, silloin kirjoitinkin sen kuuluisan blogini. Sen jälkeen alkoi seesteinen vauvaäiti-vaihe, mikä alkoi tuntua alun jälkeen äärettömäm stressittömältä ja auvoiselta. Kotielämään totuttautumisen jälkeen olikin aika jälleen palata duuniin ja arkeen. 

Kun tästä vauvan tuoksuisesta, ummehtuneesta kodista täytyikin yht'äkkiä lähteä takaisin työelämään mallina, tatuoijana, mediahenkilönä, tuli se shokkina. Mihin minä olin kadonnut. Missä oli se reipas, itsevarma nainen joka heti herättyään laittoi itsensä kuntoon, korkkarit jalkaan ja tyylikkäät vaatteet. Tuntui lähinnä vastenmieliseltä edes miettiä, mitä laittaisin päälleni muuttuneen kehoni kanssa, kun mikään ei näyttänyt enää istuvan samoin kuin ennen. Korkokengät olivat vaihtuneet Crockseihin ja jalkakin näytti turvonneen numerolla raskauden jälkeen. 

Onnellisuus ja kiitollisuus elämäntilanteeseen vauvan kanssa oli ääretön, mutta epävarmuus ja ahdistus oman ulkonäön muutosten ja seksikkyyden häviämisen suhteen oli selvässä nousussa. 

Näistä ristiriitaisista tuntemuksista ei mielestäni puhuta tarpeeksi. Millä saada seksikkyys takaisin, oli kysymys mitä kävin läpi pääni sisällä. 

Oli selvää, että ajatus seksikkyyden häviämisestä oli lähinnä vain omien korvieni välissä. Mieheni ja muiden miesten mielestä olin täysin sama kuin ennenkin. 

No ikävä kyllä, itselleni seksikkyys ja halu edes harrastaa seksiä, liittyy täysin siihen, miltä minä omasta mielestäni näytän. Saamattomuus kalvoi mieltäni monta kuukautta asian suhteen. Lopulta repäsin ja kävin kaikki osa-alueet läpi hiukset, kynnet, lihaskunnon, vaatekaapin sekä dieetin, jotta löysin itseni jälleen. 

Keho sai aktiviteeteista hiukan timmimmän olemuksen, pitkät lenkit rattaiden kanssa olivatkin Pennylle päivän kohokohta, lyhyet hoidetut rakennekynnet toivat naisellisen olon kun niitä naputti työpöytään, piristävä leikkaus ja uusi väri hiuksiin, sekä neutraalimpi freessi meikki toivat fiiliksen minusta itsestäni takaisin. Muutama uusi vaate piristi vaatekaapissani ja helpot kävelykengät. Ruokavalion muutos oli helppo, valkoiset vehnäjauhot pois ja ylimääräinen sokeri, kehosta lähti turvotus. 

Reippaat lenkit vauvan kanssa työpäivän jälkeen sekä hyvin istuvat alusvaatteet, toivat hyvän ja aikaansaavan fiiliksen joka nosti itsetuntoani. 

Nyt kun voin paremmin pääni sisällä, koen huomaavani olevan omasta mielestäni seksikkäämpi naisellisempi ja enemmän minä kuin aikoihin. Jopa seksihaluni tulivat takaisin.  En ollutkaan hävinnyt mihinkään. 

Naurettavaa tässä hömpässä on se, että kukaan ei huomaa minussa mitään muutosta, paitsi uuden hiusvärin, joten oliko kaikki epävarmuus, ristiriita lopulta kuitenkin vain minun oma kiero ajatukseni pääni sisällä.