Ajatuksia Onnesta

Olen tässä mietiskellyt, mitä sitä kirjottaisi että saisi olla rauhassa kohulta. En oikeastaan tiedä, miten ajauduin tähän valokeilaan jossa nyt olen ollut muutaman vuoden päivät. Onko siitä ollut mitään hyötyä minulle, eipä juuri. En siihen itse ole itseäni tyrkyttänyt, enkä sitä kautta ole myöskään mihinkään ihmeelliseen sitä hyötykäyttänyt. Lupasin äidilleni teininä, että jos ikinä pääsen julkisuuteen, käytän sen valokeilan hyvään ja hyvien arvojen välittämiseen, olin silloin 14v.

Yakuzan verkkarit ja t-paita www.disturb.fi

Media seuraa kiivaana elämäämme, ilmeisen kiinnostavan tarinan vuoksi sekä raa'an aitouden, jolla siitä kerron. Meidän elämä ei varmastikaan ole lopulta yhtään sen ihmeellisempää, kuin kenenkään muunkaan. Se miksi olen mediassa esillä niin tiuhaan, ei ole oma päätökseni. Kirjoitan tätä blogia lähinnä muistoksi itselleni ja purkaakseni patoutuneita , tai pinnalla olevia fiiliksiä.
Saan blogistani paljon tsemppiä ja erilaisia ihmisten kertomia tarinoita. Kiitos niistä. Ilmeisen selvää on se, että blogini antaa tukea ja voimaa monille muille ihmisille.
Olen tässä taistellut väsymyksen ja ylipirteyden aallokossa kohta 3kk. Se miltä milloinkin tuntuu, saattaa muuttua ihan sormia näpäyttämällä. On hirmu raskasta myös itselle, että parisuhteelle minun mielialojen heilahtelemiset. Kaikkeen tähän   stressiin ja väsymykseen, mitä elämässäni nyt käyn läpi ei ainakaan auta se, että tiedostan saavani blogillani vihamiehiä ja halveerausta sosiaalisessa mediassa osakseni. Se ei tosin enää kirvele niin kuin se kirveli muutama vuosi sitten. Silloin olisin hajonnut tähän ryöpytykseen.

Aasinsiltana sosiaalisesta mediasta puhuttaessa, pääsenkin kertomaan omat mielipiteeni siitä, onko se oikea paikka lapsille, saati edes aikuisille ihmisille. Otsikoissa näyttää olevan yllättävän usein tarinoita teinien itsemurhista joihin on suurelta osin vaikuttanut nettikiusaaminen somessa. Onko se siis sellainen paikka, johon lapsen täytyy kuulua ja jos on niin miksi? Toki siinä on paljon hyvää, mutta onko se sen kaiken pahan väärti. Sen tiedän, ettei meidän lapsemme tule olemaan somessa millään sivustoilla, kunnes hän on varttuneempi teini. En missään tapauksessa aio antaa lapseni avata somekanavia itselleen. Suojelen häntä siltä, niin kauan kuin mahdollista. Hänen valokuviaan toki on meidän sivuillamme, mutta hän ei itse tule saamaan lupaa surffata Facebookissa ennenkuin on tarpeeksi vanha ymmärtämään mikä sosiaalinen media on hyvässä ja pahassa. En näe juurikaan mitään syitä, mitä lapseni hyötyisi sen käytöstä, mitä hän ei muutoin saisi elämässään ihmisten henkilökohtaisissa kanssakäymisissä.
En aio olla lapseni paras kaveri, aion olla hänen suojeleva vanhempansa ja pitää hänet turvassa nettikiusaamiselta niin kauan kuin vain suinkin voin. "Poissa silmistä poissa mielestä" sanonta toimii tässäkin asiassa. Itse kun en ikinä lue minusta kirjoitettua pahaa, en sitä juurikaan ajattele. Silloin tällöin joku saattaa asiaa minulle voivotella tai lähettää print screenejä, joihin vastaan "älä jatkossa lähetä näitä minulle, sillä en tee tällä tiedolla mitään eikä tämän näkeminen auta minua olemaan parempi ihminen."

Elämä on jatkuvaa itsensä kehittämistä. Jos olet tarpeeksi nöyrä myöntämään virheesi ja ottamaan oppia viisaammilta, saat elämässäsi niin paljon henkistä voimaa ja rohkeutta itsesi toteuttamiseen. Jos autat jotain auta vilpittömästi. Jos rakastat jotain rakasta täysillä. Jos haaveilet jostain etene harkituin askelin kohti päämäärääsi. Sinä itse olet sinun oman elämäsi herra. Sinä itse kannat vastuun omista tekemisistäsi sekä sanomisistasi. Sinulla on oikeus onneen. Mieti mihin ryhdyt ja onko se sen väärti. Älä pelkää elää, sillä kaikki isoimmat kuviot on sinun tiellesi jo ennalta määrätty. Lopulta kaikki kuitenkin järjestyy ja huomaat niiden kompastumistenkin johtaneen johonkin hyvään. Sanotaan että kaikesta negatiivisesta mitä elämässä tapahtuu, noin puolen vuoden kuluttua siitä huomaat syyn miksi niin piti käydä, että olet nyt tässä ja asiat ovat loksahdelleet uomiinsa uusille sijoille ja kaikki on taas hyvin.
Tuntuu hyvältä kirjoittaa positiivisia lauseita, ne antavat itsellekin voimaa. Hassua, miten yksikin positiivinen lause voi muuttaa koko olemuksen aurinkoisemmaksi. Muista siis sanoa silloin tällöin jotain positiivista ohikulkijalle, saatat jättää lähtemättömän vaikutuksen.

Elämä on merkillinen ota siitä kaikki irti. Ja muista , se, mikä on sinulle kaikki voi toisen silmissä näyttää mitättömältä. Älä anna sen hämätä sillä elät itseäsi varten et muita ja muiden kotkotuksia. Ole vahva ja pysy positiivisena.