Suuri ilo kuoli sisälläni

Päivä jolloin suuri onni muuttui jälleen suureksi suruksi. 

Kuinkahan monta kertaa olen käynyt tämän saman kujan läpi. Ensin on onni, valtava järisyttävä ilo, autuus ja vapaus lentää onnessa. Sitten tulee pelko sen menettämisestä. Pelko siitä, että joku tai jokin sen tuhoaa ja vie mennessään. Ja sitten sen Onnen tuho. Rippeiden keruu ja vahva usko siihen, että positiivinen elämänasenne kantaa yli kaiken sen murheen ja menetyksen. Olihan se liian hyvää ollakseen minun. Ja usko siitä, että hippusellinen sitä järkyttävän suurta onnea jäi kuitenkin elämään minussa. 
Olen usein sanonut, että onnellisuus on asenne ja että onnellisuuden ylläpito on täyspäiväinen työ. 

Jälleen kerran elämä yllätti. 
Päädyin toistamiseen raskaaksi. Minä joka olin kärsinyt 16 vuotta lapsettomuudesta, saanut ivf klinikalla vastauksen Ei mahdollisuutta biologiseksi äidiksi. Minä joka sitten erosi 10v liitosta, tähän vedoten, ”rakastan sinua niin paljon, että annan sinun mennä, mene ja tee lapsia”. Minä joka sitten löysin uuden rakkauden, tulin yllättäen vuoden seurustelun jälkeen raskaaksi miehelle joka ei ikinä halunnut lapsia. Minä joka miltei erosi raskauden vuoksi joka silti piti kiinni uskosta, että kaikki järjestyy. Minä joka pakotti miehen puhumaan, käymään asiaa läpi useammin kuin kerran, minä joka päätti että hyvä tästä tulee. Raskaus oli vaikea, sairastelua ja oksentamista koko 9kk. Miehen tuskailua prosessissa ja hänen tukemista omissa olotiloissaan. 
Vaikea vauva-aika, ei tukea, raskauden jälkeinen masennus, ei apua ei perhettä ei tukiverkkoa. Yksin raahasin läpi sen 1.5v raskaudesta vauvan 6kk ikään, jolloin vihdoin alkoi helpottaa. Blogin raadollisuudesta sain kärsiä, silti en kadu sanoittaessani kokemaani, se oli siinä hetkessä minun henkireikä, minun lupa huutaa. Elämä ei ole instagramissa feikkaamista laventelin tuoksuisissa lakanoissa, vastasyntyneen aina nukkuessa suloinen valkoinen karvaviltti pään takana. 
Totuus oli totta ja siitä olen itsessäni ylpeä, että periksi en antanut. 

Päästiin kaikesta yli. Talo saatiin valmiiksi. Stuart teki Australian historiaa saavuttamalla suurimmat äänestystulokset alueemme vaaleissa, puolueensa riveissä. 
Työtahti marssittiin läpi pikku lapsen kanssa ja farmin eläimet pidettyä hengissä vuosituhannen kuivuudessa. Stuartin liityttyä palomiehiin työnsä ohella, Australian historian suurimpana maastopalo aikana. Eli hektinen oli Pennyn ensimmäinen elin vuosi. Kaikesta selvittiin. 

Uusi vuosi 2020 alkoi rauhallisesti. Vedettiin kännit ja peuhattiin lakanoissa, kuin ennen vanhaa. Akti ei ollut mitään elokuva-materiaalia,  mutta hauskaa se silti oli. Siitä sitten Helmikuuhun ja miettimään, milloinka ne mun viime menkat olikaan.
Photo Keari Martin


Hupsista keikkaa ja olinkin pamahtanut paksuksi. Taas! Stuart oli huippu iloinen tällä kertaa, olihan hänestä kasvanut ihan maailman upein isä. Penny näytti tajuavan, kun selitimme hänelle myöhemmin miksi äitillä on niin iso maha. Maha nimittäin kasvoi kamalaa vauhtia viikkojen kuluessa. 
Ensimmäisessä ultrassa kaikki oli hyvin. Pikkuinen oli vasta 5.5vko. Laskettuaika oli 4.10. Viikot vierivät, enkä oksentanut kertaakaan. Olin kipeä ja aamupahoinvointinen, mutten oksennellut. 
Aloin epäillä, että ehkäpä jokin oli vialla. 
Stuart rauhoitteli, että kaikki on hyvin, se on varmasti pieni poika. 
Penny kuiskutteli päivittäin korvaani, että hänellä on salaisuus, ”mommy has a baby in her belly”, tai ”meille tulee vauva taloon”. Kaksikielisyys on ihmeellistä noin pienessä ihmisessä. Jaksaa yllättää joka päivä. 

Maha kasvoi, raskausherkuttelu ja mielihalut iskivät päälle. Napa poksahti ulos ja raskausväsymys painoi pitkien työpäivien jälkeen. Jatkuva pelko oli, josko se oksentelu taas alkaakin. Onkohan vauvalla kaikki ok. Mitäköhän 12 viikon ultrassa huomataan ja millainen vauva meille tuleekaan. 




Viikko 10 astui voimaan. Kävin akupunktiossa huonoon olooni. Kiinalainen tohtori tarttui ranteisiini ja sanoi ettei löydä hedelmällisyyden akupistettä minulta lainkaan, oli yllättynyt että minulla oli Penny ja että olin jälleen raskaana. 
Seuraavana päivänä oli 10 viikon ultraääni, jossa sitten ahdistavan pitkän hiljaisuuden jälkeen lääkäri soitti sairaalalle ja kysyi aikaa akuuttiin sisäultraan. Tiesin, että jokin on nyt mennyt sitten mönkään. 
Se tunne kun ajat motaria sairaalalle ja kelaat mielessäsi kaiken sen mitä odotit, kaksi lasta, yhteiset leikit farmilla, lastenhuoneen sisustus, matkustelu heidän kanssaan ja kaikki se mitä iloitsit ja sen mitä menetit. Onnellisuus oli jälleen viety. Miksi. 
Olin jopa pitänyt kiinni sanonnasta ”se jolla onni on, sen kätkeköön.” 
Viimeksi kun hehkuin onnea raskaudestani, suomalaiset huutelivat pitkin nettiä kamaluuksia, joissa minulle toivottiin keskenmenoa, vammaista lasta ja jopa uhkailua ”jos tulet Suomeen ja näen sinut kadulla, potkin vauvan ulos sinusta.” 
Tällä kertaa olin hiljaa. Pelkäsin. 

Menetin lapseni. Sen toisen. Halutun, rakastetun, medialta suojellun ja todellakin yhteisesti toivotun. 
Tuleva Bonds jr menehtyi kohtuuni viikon 6 ikäisenä ja koska vuotoa ei tullut, on se tehtävä kemiallisesti. 

Makaan sängyllä. Kyynel vierien poskeani pitkin. Ottaen abortti pillerin, sen ensimmäisen. Miettien miksi niin usein minun onni on niin haavoittuvaa. 
En haluaisi uhriutua, mutta en jaksa olla vahva. Haluan käpertyä pieneksi ja olla nyt äitini sylissä. Äitini joka on maapallon toisella puolella, jonka luo en pääse. 
Olen niin rakastunut Pennyyn, hän tuo hymyn huulilleni ja täyttää sydämeni päivittäin onnella. Eihän minulla pitänyt olla mahdollisuutta saada edes häntä elämääni. Hän on parasta, mitä minulle on tapahtunut. 

48h kuluttua otan ne terminaali kapselit 4 kappaletta. Sitten odotamme rajuja supistuksia, polttoja sekä hurjaa verimäärää. Meillä on nimi sairaalassa jo valmiina, jos vuoto on liian suurta ja tarvitsen kirurgista apua. 

Kirjoitan blogini, puhuen siitä millainen on tosi elämän keskenmeno. Abortti. Tabu josta ei puhuta. Kukaan ei jaa kokemuksia näistä. Minä jaan. Minulla ei ole mitään menetettävää. Tuomitkaa tai vaietkaa, minua ei pelota enää. 
Haluan näyttää kuinka kivulias on naisen taival onnellisesta äitiydestä, keskenmenosta aborttiin, rankimpaan ääripäähän. Onnen menettämiseen. Tyhjyyteen. 

Tuli aika ottaa terminaali pillerit. Su Aamu 7.15. Naistenpäivä. Poltot alkoivat 30min kuluttua. Siitä sitten sietämätön huonon olon aaltoilu klo9. Krampit ja supistukset ajoivat minut istumaan pöntöllä 3 tuntia putkeen. Puuskuttaen, kiemurrellen, itkien ja kiljuen kivusta. Olimme sopineet naapurin mummon kanssa, että Stuart vei Pennyn hänen luokseen täksi aikaa. 
Päivä oli kauttaaltaan järkyttävä, kivun sekainen ja surullinen. 
Unelmat isommasta perheestä, pikku sisaresta ja kaikesta jo suunnitellusta, lastenhuoneen kerrossängystä, lastenrattaista, iloisista leikin äänistä maaseudun maisemissa, valui nyt verenä vessan pönttöön. Sitä en toivo kellekään. 
Sitä, miten nopeasti raskautestistä ehtii jo rakastua ja suunnitella kaiken tulevan, on vaikea selittää.



Kaiken kaikkiaan kokemus oli täysin paska sellainen. Synnytys simulaatio aborttipillerein kuolleelle sikiölle. Paska reissu. 

Tänään on uusi päivä. Everything happens for a reason. Joten uusin askelin seuraavaan ajanjaksoon. Elämä yllätti jälleen. Antoi ensin ja sitten otti pois. Miksi? 

Onnellisuuden ylläpito on kokopäiväinen duuni. Jälleen palaan onneni juurille, eli siihen mikä on minun onneni. Onni ei voi perustua mihinkään, mikä voidaan ottaa sinulta pois. Onni ei voi perustua valheisiin, kuviteltuihin skenaarioihin joita somessa sitten filtterein kiilloitettu hymy naamalla postataan. Onni ei voi myöskään liittyä muiden ihmisten kateellisuuden määrään. Jos koet saavasi onnellisuutta siitä, kuinka paljon postauksesi luo kateutta muiden silmissä, on sinulla väärä ajattelumalli oikeasta vapautuneesta onnesta. 

Uskon, että onnen ydin on syvä olemus päättäväisyydestä kokea asiat positiivisuuden kautta. Minimoida negatiivisuus, feikkaaminen ja myrkylliset ihmissuhteet, sekä astua ulos laatikosta. Tykkääjien ja seuraajien ihannointi ja haaliminen ei tuo onnea, päinvastoin, se luo sairautta ahdistuneisuutta ja narsistisuutta. 
Onnellisuutta on  Elää omalla tavallaan, omaa elämää, piittaamatta muiden mielipiteistä. Arvostaen muita heidän päätöksissään ja pitäen itsensä draaman ulkopuolella. 
Onneni on kaikki hyvä elämässäni, jotenka päätän olla edelleen silti onnellinen kaikesta mitä Jumala on minulle osoittanut. 
Tämän kokemuksen kautta osaan jälleen ymmärtää ja kannustaa muita äitejä vastaavissa olotiloissaan. 
Vahvempana eteenpäin ja kiitollisena kaikesta jo saadusta. 
Katkeruus, uhriutuminen ja patoutunut viha ei ole minkään hyvän pohja. 
Elämä lyö, kouluttaa ja opettaa. Periksi ei anneta, vaan käännetään kaikki vastoinkäymiset voitoksi vaikka mikä olisi.
Oma asennoituminen on ainoa aseemme ankeutta vastaan, sillä joka päivä on uusia valittamisen aiheita. 

Tänään kolme päivää keskenmenosta, vuodosta jossa hyvästelin perheenjäsenemme, olen tyhjä. Odotan seuraavia seikkailuja ja hyväksyn menetyksen. Uskon ja luotan Jumalan tahtoon ja hyväksyn tämän suuren menetyksen. Vaikkakin raskaus oli niin alussa, olin sen jo suunnitellut ja iloinnut loppuun asti ja siitä eteenpäin. Lapsi oli jo minulle todellinen, meidän koko perhe silitteli vatsaani joka käänteessä ja ohi kulkiessaan. Me rakastimme sinua. Hyvää matkaa ja nähdään myöhemmin. Olit tärkeä, olit ilo, olit jäsen liitossamme. 

Parempaa päivää kaikille teille!
Sini Ariell 




Kommentit

  1. Keskeytynyt keskenmeno on itsellekin ollut yksi pahinta mitä olen kokenut. Se menetys jota et voinut tietää, ei ennakkovaroitusta eikä mitään mikä vihjaisi että asiat ovat pielessä. Oma lapseni menehtyi rv 18 ja huomattiin vasta 2vk tämän jälkeen. Maha kasvoi ja elämä eteni kiireinen, ei merkkiäkään etteikö vauva voisi hyvin😓 Voimia sinulle ja paljon armollisuutta itselle käsitellä asia❤️ Olet kaksi kertaa saanut ihmeen aikaiseksi raskautumalla, joten muista että mikä vaan on mahdollista.

    VastaaPoista
  2. Olen pahoillani puolestanne. Kuten kauniisti sanoit,kaikella on joku merkitys vaikkei me ihmiset sitä voida tietää. Jumalalla on omassa elämässänikin ollut toisenlaiset suunnitelmat kuin itselläni, ja niitä on usein vaikea hyväksyäkin. Sinua ja teitä on siunattu Pennyllä ja vaikka nyt kävi surullisesti, uskon että siihen oli jokin syy. Kaikkea hyvää tulevaan ja Jumala kyllä myös lohduttaa.

    VastaaPoista
  3. Olet rohkea! ❤ hienoa, että puhut asioista niin kuin ne ovat tai miltä ne tuntuvat aidosti.
    Hurjan paljon voimia koko teidän perheelle ❤

    VastaaPoista
  4. Olen todella pahoillani puolestanne. Mulle kävi tuo sama keskeytynyt keskenmeno kaksi kertaa ennen pojan syntymää. Olin aivan kauhuissani kun tulin kolmannen kerran raskaaksi että meneekö kesken tämäkin ja sen ensimmäistä ultraa jännitin aivan kamalasti.

    VastaaPoista
  5. Olen niin pahoillani ❤ olet rohkea kun puhut asiasta! Valtavasti voimia ja halaus täältä sateisesta Suomesta! ihanainen Penny pidä äidistä ja isistä hyvää huolta ❤

    VastaaPoista
  6. Olen todella pahoilla puolestasi. Itselläni myös keskeytynyt keskenmeno samoilla viikoilla. Järkyttävä kokemus. Olet rohkea että puhut asiasta, joka tuntuu olevan kovin vaijettu. Joskus jopa tuntuu että varhaisia keskenmenoja vähätellään vaikka lapsi on jo niin toivottu ja rakastettu siinä vaiheessa. Se suurensuuri pettymys mikä siinä tulee. Oikein paljon voimia teille ♥️

    VastaaPoista
  7. Voi Sini ��
    Tiedän miltä tuntuu kun joutuu tekemään abortin, lapsi ei ollut toivottu, ei haluttu. Ei sellaisessa tapauksessa jonka kohtasin... Kahdesti.

    Se kun näet sydämen sykkeet monitorissa vaikka pyysin etten näkisi. Pillerit otettava naamaan kun hoitaja katsoo pöytänsä takana halveksuvasti ja syyttelevästi...

    4 keskenmenoa joista yhden synnytin,pidin hellästi kädelläni koska hän oli vielä niin pieni,kuin pieni satuolento... 2 aborttia ja sitten... 3 ihanaa lasta.

    Pelko elää yhä, uskallanko enää yrittää vielä viimeistä tähteä vai luovunko kokonaan ajatuksesta...

    Voimia suruusi sekä iloa ja onnea sinulle ja Stuartille sekä valloittavalle Pennylle��

    VastaaPoista
  8. Kävin juuri tammikuussa saman läpi. En edelleenkään selviä edes yhdestä päivästä ilman itkua. Kyseessä oli ensimmäinen raskauteni pitkän yrityksen jälkeen. Suhtautuminen oli alkuun ymmärtäväistä, vaikka lääkäri sanoikin että "näitä sattuu, ei siitä kannata masentua". Nyt, kun aikaa on kulunut, tuntuu ihmisten olevan todella vaikea ymmärtää, miksi vieläkin suren tapahtunutta. Ymmärrän, miten yleistä tämä on, mutta se ei helpota omaa suruani. Eikä pettymystä, tai inhoa itseäni ja omaa kyvyttömyyttäni kohtaan.
    Kovasti voimia vaikealle tielle. Omasta kokemuksesta voin vain sanoa, että surra saat, juuri niin kauan kun se tarpeelliselta tuntuu.

    VastaaPoista
  9. Kokenut kerran keskeytyneen keskenmenon.Aivan kauhea kokemus varsinkin lääkkeellinen tyhjennys.Se veren määrä oli järkyttävä verraten synnytyksen jälkeiseen...olin pyörtyä suihkuun.Suru valtava vaikka oltiin niin alussa...
    Voimia sinulle Sini.

    VastaaPoista
  10. Vielä 21v ensimmäisestä keskenmenosta, tulee ikävä ja suru. Otan osaa teidän koko perheen suureen suruun ❤❤ ja sydämestäni toivon, että ajan kanssa saisitte usean rakkauspakkauksen teidän perheeseen. Lämpimiä ajatuksia ja jaksamista Sini sinulle ja Stuartille sekä Pennylle.

    VastaaPoista
  11. Voi.....
    En pysty edes kuvittelemaan tilannetta, olen valtavan pahoillani puolestasi ja puolestanne...

    Onneksi sinulla on kuitenkin perhe ja ystävät jotka tukevat sinua.

    Me kaikki rakastetaan sua ja teidän perhettä, elämä on välillä..... ja välillä ei, onneksi <3

    VastaaPoista
  12. Voimia sinulle��. Itselläni yksi keskenmeno ja yksi kohtukuolema, mutta onneksi kaiken kruununa ihana pieni tyttövauva.

    Toivon, että teillä vielä natsaa ja kaikkea hyvää ❤️

    VastaaPoista
  13. Sama. Yksi onnistunut raskaus ja siitä ihana poika, viime syksyllä keskenmeno rv6. Siitä lääkkeellinen tyhjennys ja onneksi kokeilin Tens laitetta. Auttoi merkittävästi koviin kipuihin. Ikää jo 39 joten kiire tulee yrittää toista, jospa meillä vielä onnistuisi. Tsemppiä teillekin����

    VastaaPoista
  14. Olen todella, todella pahoillani💔 Kokenut lyhyen ajan sisällä kolme raskautta, joista kaksi meni kesken toisella kolmanneksella. Haikara yllätti meidät lopulta kaksosilla.Ja koko 9 kk pelkäsin keskenmenoa, koska en kärsinyt hypermeesistä niinkuin aiemmissa raskauksissani. Voimia suureen suruunne♥️Onneksi teillä on ihana Penny auttamassa pahimman yli♥️🌹

    VastaaPoista
  15. Voi ei. Olen todella pahoillani puolestanne. Kyyneleet tuli silmiin tätä lukiessa. Meillä jo yksi lapsi, ihana poika, ja sen jälkeen kaksi keskenmenoa. Nyt uudestaan raskaana ja pelottaa. Toivottavasti tällä kertaa kaikki onnistuu. Ja toivottavasti teillä on ensi kerralla onnea matkassa. Kaikkea hyvää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sillä että tätä kukaan näkee tai kukaan välittää.. mutta tämä vauva kuoli kohdussani viikolla 18. En tiedä miten tästä pääsee yli, aika kai auttaa.

      Poista
    2. Olen pahoillani :(

      Poista
  16. Kiitos, kun jait kokemuksesi. Kävin kaksi viikkoa sitten hyvinkin samankuuloisen kokemuksen. Kolmen päivän aikana tapahtui monenlaista haastavaa vielä samaan aikaan. Meditoidessa nostin suurta voimaa itsestäni. Ei pikkutuulet helposti kaada. Kaikelle tapahtuneelle voi antaa merkityksen?
    Raskaus tuo maagista hehkua. Ihana olotila, jota jää kaipaamaan. Eteenpäin on mentävä, hyväksyä tapahtuneet, ottaa viisaus ja rakkaus mukaan? Yhtäkkiä huomaa saaneensa uutta rakkauden sävyä mukaan jo olemassaolevia rakkaita kohtaan? Voitto sekin.
    Kukaan ei synny sattumalta. Ja jos sielu on tullakseen, hän kyllä saapuu?
    Kiitos vielä. Eikun Lippua korkeammalle. ♥️

    VastaaPoista
  17. Voimia kovasti teille kaikille <3

    VastaaPoista
  18. Kiitos tästä tekstistä! Kiitos kun avaat tätä asiaa, mistä vaietaan. Oikeasti keskenmenosta pitäisi puhua avoimesti, koska se on niin yleistä ja suuri suru. Keskenmenosta voi seurata jopa traumaperäinen stressihäiriön.
    Sini, itke itkut, kaikki tunteet ovat sallittuja. On tärkeää, että käsittelet menetyksen, ettei se jää kalvamaan.
    Kokemus on kamala ja olen sen myös itse kokenut. Meidän pienen sydän pysähtyi rv 9:llä sairastamani enterorokon vuoksi. Ja se on niin ihmeellistä, kuinka raskaana oleva äiti voi tietää, että pienellä vauvan alulla ei ole kaikki kunnossa.
    Voimia teidän koko perheelle <3

    VastaaPoista
  19. Suuri halaus sinulle ja perheellesi, olet uskomattoman vahva kaiken keskellä. En osaa edes kuvitella mitä olet joutunut käymään läpi, mutta olen ollut kokemassa tuollaista tukihenkilönä joten jonkinlainen kuva mulla on. Se tunne kun saa tietää olevansa raskaana on niin ihmeellinen, kun samalla on onnellinen ja jo rakastunut siihen pieneen alkuun, ja samalla pelkää enemmän kuin koskaan eläessään. Korkeammalla voimalla on erikoinen tapa meitä koetella. Olen pahoillani menetyksestänne, ja toivon että näette kuitenkin synkällä pilvellä ne kultaiset reunukset.♡

    VastaaPoista
  20. Mun oli pakko tulla lukemaan tämä blogi. Vaikka se tuokin ikävät muistot mieleen viime lokakuulta, kun oma raskaus todettiin keskeytyneeksi. Siinä ei ole mitään luonnollista ottaa pillerit jotka käynnistää "synnytyksen" tai, kun kaikki unelmat valuu hyytyminä ja verenä pönttöön. Lisäksi kokemuksesta jäi hirveät traumat, joka varjostaa nyt uutta raskautta. Tsemppiä Sini,olit rohkea, kun jaoit tämän tarinan, josta harvemmin kerrotaan.

    VastaaPoista
  21. Mä olen seurannut sun elämää niin pitkään kun olet ollut julkisuudessa koska oot ollut aina oma itsesi. Yritimme ex miehen kanssa 4 vuotta lasta ja minulle sanottiin että en voi saada lasta joten mieheni jätti minut.. Tulin myöhemmin raskaaksi yhden illan jutusta ja minusta tuli yksihuoltaja. Sitten löysin miehen joka ei halunnut enempää lapsia ja tulin uudelleen raskaaksi ja itse olin onnesta soikeana.. Se kuitenkin päättyi keskenmenoon. Luulin että kuolen. Oli todella synkkää vaikka piti olla iloinen että onhan mulla yksi lapsi kuitenkin jo... No aikaa meni ja huomasin olevani raskaana ja se jatkui mutta keskemeno varjosti raskautta mutta nyt minulla on kaksi elävää lasta.. Toivon sinulle sini paljon voimia ja rakkautta että pystyt käsittelemään tämän suuren menetyksen..

    VastaaPoista
  22. Lämmin osanotto. ��

    T. Minna

    VastaaPoista
  23. Tunnen olevani jälleen niin siunattu avioliittoani, kun tohtori osagiede toi takaisin mieheni, joka erotti minut kanssani hyviä 3 vuorokautta. Olen nimeltä Anneli Jäätteenmäki. Vaikka minulla on suu koko kehossani, ei riitä, että kiitämme tohtori Osagiedea hänen avusta elämässäni. Mieheni oli eronnut kanssani 3 kuukautta ja joutunut olemaan tuskissa ja tuskalla ilman häntä. Joten etsin apua kaikkialta, mutta mikään ei onnistunut, ennen kuin tarkoitin tohtori Osagiedea, jonka kanssa otin yhteyttä verkossa. Selitin tilannetta hänelle ja hän lupasi, että aviomieheni tulee takaisin minuun 24–48 tunnin sisällä, sikäli kuin sydämeni silti lyö hänen puolestaan. Uskoin häneen ja hän valmisti loitsun minulle ja mieheni soitti minulle juuri kun tohtori Osagiede sanoi. Hän vetoaa ja sanoi, että hän tarvitsee minut takaisin ja elämme nyt jälleen onnellisina viimeiset 9 kuukautta. Kaikkien siellä lukevien artikkelini, jotka tarvitsevat apua, tulee ottaa yhteyttä häneen ... Sähköposti: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp and viber puhelinnumeroon +2349014523836

    VastaaPoista
  24. Kiitos rehellisestä tyylistäsi kertoa aiheesta <3
    Itsellä esikoista ennen takana lapsettomuutta 6 v jonka aikana kaikki hoidot inseminaatiosta koeputkeen kokeiltiin tuloksetta ja niin vaan hoitotauolla tuli ihka eka plussa luomuna <3
    Joka meni loppuun saakka ja poika on nyt 4v
    Sitten viime kesänä tulin taas melkein 4v jälkeen luomusti raskaaksi ja se sitten päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon joka onneksi sit Ultran jälkeen tyhjeni spontaanisti mutta kyllä oli yhtä tuskaa ja vieläkin tuntuu.
    No sitten jouluaatonaattona tein plussatestin ja nyt on menossa 15+2 Toivotaan että tämä menisi loppuun eikä keskenmenon jälkeen helpottanut asiaa kun pari kertaa vuosin alussa kirkasta verta

    VastaaPoista
  25. Hello everyone , I was totally broken when the love of my life left me it was so hard for me and I almost gave up if not for a friend who directed me to a very good and powerful man called Dr Ralph who helped me bring back the love of my life and now he treat me with so much love and care. I don’t know what kind of problem you are passing through but with what he did for me I know he can help you. So try and talk to him on WhatsApp on: +2347037816417 Or email at: Ralphspellsolution@gmail.com. He has a permanent solution to any type of problems such as: Lottery Spell, Love Spell, Power Spell, Psychic reading, Success Spell, Cure of any sickness, Pregnancy Spell, Marriage Spell,Job Spell, Protection Spell,Win court Case Spell, Luck Spell and many more.

    VastaaPoista

  26. FAST AND GENUINE LOVE SPELL CASTER TO SETTLE YOUR RELATIONSHIP OR MARRIAGE PROBLEMS OF ALL KINDS email: odionspelltemple@gmail.com or WhatsApp +2347038832903.
    Special thanks to a powerful spell caster Called Dr. Odion who brought my lost lover back with 48hours and since i contact him through email: odionspelltemple@gmail.com or WhatsApp +2347038832903. my life has turn around for good, me and my husband are the best couple in world  since i contacted this man for help through email: odionspelltemple@gmail.com or WhatsApp +2347038832903. for fast response believe me that you will find happiness when this man for work you...

    VastaaPoista
  27. My husband and I have been married for about 7 yrs now. We were happily married with two kids, a boy and a girl. 3 months ago, I started to notice some strange behavior from him and a few weeks later I found out that my husband is seeing someone. He started coming home late from work, he hardly care about me or the kids anymore, Sometimes he goes out and doesn't even come back home for about 2-3 days. I did all I could to rectify this problem but all to no avail. I became very worried and needed help. As I was browsing through the Internet one day, I came across a website that suggested that Dr Great can help solve marital problems, restore broken relationships and so on. So, I felt I should give him a try. I contacted him and he did a spell for me. Two days later, my husband came to me and apologized for the wrongs he did and promise never to do it again. Ever since then, everything has returned back to normal. I and my family are living together happily again.. All thanks to Dr Great . If you need a spell caster that can cast a spell that truly works, I suggest you contact him. He will not disappoint you. This is his E-mail: 

    infinitylovespell@gmail.com or infinitylovespell@yahoo.com

    WhatsApp +2348118829899

    Blog http://infinitylovespell1.blogspot.com

    VastaaPoista
  28. My husband and I have been married for about 7 yrs now. We were happily married with two kids, a boy and a girl. 3 months ago, I started to notice some strange behavior from him and a few weeks later I found out that my husband is seeing someone. He started coming home late from work, he hardly care about me or the kids anymore, Sometimes he goes out and doesn't even come back home for about 2-3 days. I did all I could to rectify this problem but all to no avail. I became very worried and needed help. As I was browsing through the Internet one day, I came across a website that suggested that Dr Great can help solve marital problems, restore broken relationships and so on. So, I felt I should give him a try. I contacted him and he did a spell for me. Two days later, my husband came to me and apologized for the wrongs he did and promise never to do it again. Ever since then, everything has returned back to normal. I and my family are living together happily again.. All thanks to Dr Great . If you need a spell caster that can cast a spell that truly works, I suggest you contact him. He will not disappoint you. This is his E-mail: 

    infinitylovespell@gmail.com or infinitylovespell@yahoo.com

    WhatsApp +2348118829899

    Blog http://infinitylovespell1.blogspot.com

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Happiness died inside of me

Bikinikuvaukset lumilinnassa ja pahoinpitelyni lentokoneessa